Bokföring, Ekonomiförvaltning, Kirjanpito, Nooga, Taloushallinto

Loma

28.06.2022

Noogan perustajilla on yrittäjätausta ja yrittäjyys on lähellä sydäntämme, siksi haluamme auttaa teitä menestymään. Yrittäjänä on tärkeää seurata vuosilomalainsäädäntöä. Loma on pisin ajanjakso joka lyhentää työaikaa, ja se vaikuttaa kaikkiin työantajiin. Tähän lomaoppaaseen olemme keränneet tietoa, joka on hyödyllistä tietää. Ota rohkeasti yhteyttä, jos sinulla on isoja tai pieniä kysymyksiä tai haluat neuvoja yrityksesi menestymiseen!

Vuosilomalaki

Vuosilomalakia sovelletaan työ- ja virkasuhteessa tehtävään työhön, jollei toisin säädetä. Laki kattaa yleiset säännökset, vuosiloman ansainnan, loman keston, lomarahan, lomakorvauksen ja loman myöntämistavan. Työnantaja, joka tahallaan tai huolimattomuudesta rikkoo vuosilomalakia, voi saada sakkoa tai enintään kuuden kuukauden vankeusrangaistuksen.

Lue lisää vuosilomalaista: Vuosilomalaki

Vuosiloman ansainta

Työntekijällä on oikeus saada lomaa kaksi ja puoli arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Arkipäiväksi lasketaan muut viikonpäivät paitsi sunnuntait, kirkolliset juhlapäiviät, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, juhannusaatto, pääsiäislauantai ja vappupäivä. Lomakuukausi on lomanmääräytymiskuukausi, jolta lomaoikeus on voimassa. Täytenä lomanmääräytymiskuukautena pidetään kalenterikuukautta, jolloin työntekijälle on kertynyt vähintään 14 työssäolopäivää. Jos työntekijä on sopimuksen mukaisesti työssä niin harvoina päivinä, että hänelle ei tästä syystä kerry ainoatakaan 14 työssäolopäivää sisältävää kalenterikuukautta tai vain osa kalenterikuukausista sisältää 14 työssäolopäivää, täydeksi lomanmääräytymiskuukaudeksi katsotaan sellainen kalenterikuukausi, jonka aikana työntekijälle on kertynyt vähintään 35 työtuntia. 14 tunnin ansaintasääntöä ja 35 tunnin ansaintasääntöä ei voida soveltaa samaan työntekijään samanaikaisesti.

Lomanmääräytymisvuodella tarkoitetaan 1.4 ja 31.3 välistä aikaa. Jos työsuhde on lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä jatkunut yhdenjaksoisesti alle vuoden, työntekijällä on oikeus saada lomaa kaksi arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Loman pituutta laskettaessa päivän osa pyöristetään täyteen lomapäivään.

Ennen loman ajankohdan määräämistä työnantajan on varattava työntekijälle tilaisuus esittää mielipiteensä loman ajankohdasta. Työnantajan on mahdollisuuksien mukaan otettava huomioon työntekijöiden esitykset ja noudatettava tasapuolisuutta lomien sijoittamisessa. Perusperiaatteena on, että lomien on oltava yhtäjaksoisia, elleivät työnantaja ja työntekijä toisin sovi. Työnantaja ja työntekijä saavat sopia, että työntekijä pitää 12 arkipäivää ylittävän loman osan yhdessä tai useammassa jaksossa. Työnantajan määrätessä loman ajankohdan hänen on ilmoitettava siitä työntekijälle viimeistään kuukautta ennen loman alkamista. Jos tämä ei ole mahdollista, loman ajankohdasta voidaan ilmoittaa myöhemmin. Siitä on kuitenkin ilmoitettava viimeistään kahta viikkoa ennen loman alkamista. Jos työ on kausiluonteista ja loman myöntäminen lomakauden aikana aiheuttaa merkittäviä vaikeuksia työnantajan toiminnalle, kesäloma voidaan myöntää lomakauden ulkopuolella saman kalenterivuoden aikana.

Loma-aika kestää toukokuun toisesta päivästä syyskuun 30. päivään. Tänä aikana työnantaja on velvollinen suunnittelemaan työntekijän kesäloman.

Vuosiloman säästäminen

Työnantaja ja työntekijä saavat sopia 18 päivää ylittävän osan lomasta pidettäväksi seuraavalla lomakaudella tai sen jälkeen säästövapaana. Työntekijällä on oikeus säästää 24 päivää ylittävä osa lomastaan, jos siitä ei aiheudu työpaikan tuotanto- ja palvelutoiminnalle vakavaa haittaa.

Vuosiloman säästämisestä ja säästettävien lomapäivien määrästä työnantajan ja työntekijän on neuvoteltava viimeistään silloin, kun työnantaja kuulee työntekijöitä vuosiloman ajankohdasta.

Säästövapaa on annettava työntekijälle hänen määräämänään kalenterivuonna tai hänen määrääminään kalenterivuosina. Jollei säästövapaan tarkemmasta ajankohdasta voida sopia, työntekijän on ilmoitettava säästövapaan pitämisestä viimeistään neljä kuukautta ennen sen alkamispäivää.

Työkyvyttömyys vuosiloman alkaessa ja sen aikana

Jos työntekijä on vuosilomansa tai sen osan alkaessa synnytyksen, sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön, loma on työntekijän pyynnöstä siirrettävä myöhempään ajankohtaan. Työntekijällä on pyynnöstään oikeus loman tai sen osan siirtämiseen myös, jos tiedetään, että työntekijä joutuu lomansa aikana sellaiseen sairaanhoitoon tai muuhun siihen rinnastettavaan hoitoon, jonka aikana hän on työkyvytön. Jos työkyvyttömyys alkaa vuosiloman tai sen osan aikana, työntekijällä on oikeus pyynnöstään saada siirretyksi vuosilomaan sisältyvät kuusi lomapäivää ylittävät työkyvyttömyyspäivät. Edellä tarkoitetut omavastuupäivät eivät saa vähentää työntekijän oikeutta neljän viikon vuosilomaan.

Työntekijän on ilmoitettava työnantajalle työkyvyttömyydestä ja sen syystä ennen loman alkamista. Jos tämä ei ole mahdollista, työnantajalle on ilmoitettava asiasta heti, kun työkyvyttömyys todetaan. Työntekijällä ei kuitenkaan ole oikeutta lykätä lomaa, jos hän on aiheuttanut työkyvyttömyyden tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella.

Vuosilomapalkka ja lomakorvaus

Sinulla on oikeus saada lomalta palkkaa eli vuosilomapalkka. Palkka lasketaan vuosilomalain ja alalla sovellettavan työehtosopimuksen mukaisesti. Työntekijällä on oikeus saada vuosilomansa ajalta vähintään säännönmukainen tai keskimääräinen palkkansa. Lomanmääräytymiskuukausi vaikuttaa palkanlaskentaan. Kuukausipalkkaisten työntekijöiden vuosilomapalkka täydennetään muilla kuin määräaikaisilla palkanlisillä. Lomapalkan maksamisesta sovitaan työsopimuksessa. Työnantaja maksaa vuosilomapalkan yleensä ennen loman alkamista, mutta valtiossa, kunnissa, seurakunnissa ja joissakin muissa laitoksissa vuosilomapalkka maksetaan tavallisena palkkapäivänä. Enintään kuuden päivän pituiselta lomajaksolta lomapalkka saadaan maksaa työsuhteessa tavanmukaisesti noudatettavana palkanmaksupäivänä. Työehtosopimuksissa tai paikallisissa sopimuksissa voidaan määrätä, että lomaraha maksetaan tavanomaisten palkanlaskentamenettelyjen mukaisesti.

Noogan palkanlaskijat pitävät kirjaa lomapäivistä, työehtosopimuksista ja varmistavat tietenkin, että oikea palkka maksetaan ajallaan.

Työnantajan on pidettävä kirjaa työntekijän vuosilomista, jota kutsutaan vuosilomakirjanpidoksi. Vuosilomakirjanpidosta on käytävä ilmi vuosilomien pituudet ja ajankohdat, lisävapaapäivien määrä ja ajankohdat sekä palkkojen ja korvausten suuruus ja niiden määräytymisen perusteet Vuosilomakirjanpito on säilytettävä vähintään kaksi vuotta, eli säädetyn kanneajan päättymiseen.

Vuosilomalaissa ei säädetä vuosilomapalkan lisäksi maksettavasta lomarahasta. Lomaraha on työehtosopimuksen mukainen etuus, jonka suuruus on yleensä 50 % vuosilomapalkasta.

Vuosilomalaissa on kolme vuosilomapalkan laskentatapaa: 1. Viikko- tai kuukausipalkkaan perustuva vuosilomapalkka, työntekijällä, jonka palkka on sovittu viikolta tai sitä pidemmältä ajalta, on oikeus saada tämä palkkansa myös vuosiloman ajalta.

2. Keskipäiväpalkkaan perustuva vuosilomapalkka, on muun kuin viikko- tai kuukausipalkalla työskentelevän työntekijän vuosilomapalkka, joka sopimuksen mukaan työskentelee vähintään 14 päivänä kalenterikuukaudessa. Vuosilomapalkka lasketaan kertomalla hänen keskipäiväpalkkansa lomapäivien määrän perusteella määräytyvällä kertoimella. Kertoimet löytyy 11 § vuosilomalaissa.

3. Prosenttiperusteinen vuosilomapalkka, on muiden kuin kohdissa yksi ja kaksi kuvattujen työntekijöiden lomapalkka ja määräytyy prosenttiperusteisesti. Tämän laskentatavan piirissä ovat 35 tunnin ansaintasäännön piirissä olevat tunti- ja suorituspalkkaiset, 35 tunnin ansaintasäännön piirissä olevat viikko- ja kuukausipalkkaiset, joiden työsopimuksen mukainen työaika ei kaikkina kuukausina ole vähintään 35 tuntia ja ne, joilla on oikeus vapaaseen.

Prosenttiperusteinen vuosilomapalkka lasketaan työntekijän työssäolon aikana ansaitsemasta palkasta lukuun ottamatta korotusosaa, joka maksetaan hätätyöstä ja lain tai sopimuksen mukaisesta ylityöstä. Prosentin suuruus määräytyy työsuhteen keston perusteella.

Lomapalkka on 9 prosenttia palkasta, jos työsuhde on edeltävän lomamääräytymisvuoden loppuun mennessä kestänyt alle vuoden 11,5 prosenttia palkasta, jos työsuhde on lomamääräytymisvuoden loppuun mennessä kestänyt vähintään vuoden.

Oikeutta lomaan ei voi työsuhteen kestäessä korvata lomakorvauksella (rahalla), vaan työntekijälle maksetaan vuosilomapalkka loman ajalta. Työsuhteen päättyessä työntekijällä on oikeus saada vuosiloman sijasta lomakorvaus siltä ajalta, jolta hän siihen mennessä ei ole saanut lomaa tai lomakorvausta. Vuosilomaa vastaavan vapaan ajalta maksettava palkka määräytyy kuitenkin lomakorvausta koskevien sääntöjen mukaan.

Lomakorvaus vähintään vuoden jatkuneissa työsuhteissa on 11,5 % lomanmääräytymisvuoden aikana työssäoloajalta maksetuista palkoista. Alle vuoden jatkuneissa työsuhteissa lomakorvaus on 9 % työssäoloajalta maksetuista palkoista.

Jos työntekijä on lomanmääräytymisvuoden aikana ollut erityisäitiys-, äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaalla, vapaan ajalta maksettavan palkan palkkapohjaa korjataan laskennallisesti näiltä poissaoloajoilta. Muita laskennallisia palkkaeriä lomakorvauksen palkkapohjaan ei lisätä.

Vuosilomapalkkalaskelma ja vuosilomakorvauslaskelma

Maksaessaan lomapalkan tai lomakorvauksen työntekijälle, työnantaja on velvollinen antamaan vuosilomapalkkalaskelman, josta ilmenevät lomapalkan tai lomakorvauksen suuruus ja sen määräytymisen perusteet.

Vuosilomalakiin perustuvan vuosilomapalkan ja lomakorvauksen vanhentumisaika on kaksi vuotta. Vanhentumisaika alkaa sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana vuosiloma olisi ollut annettava tai lomakorvaus maksettava. Oikeus vuosilomapalkkaan tai lomakorvaukseen siis raukeaa, ellei kannetta ole nostettu kahden vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, jolloin saatava erääntyi.

”Vuosilomakirjanpito on oltava saatavilla vähintään kahden vuoden ajan eli kanteen nostamisen ajan.”

Lue lisää vuosilomalaista: Työ- ja elinkeinoministeriön esite

Stressaako työehtosopimusten, palkkojen ja lomapäivien seuraaminen? Palkanlaskija on yrittäjälle suureksi avuksi. Palkanlaskija pitää lukua lomapäivistä, huolehtii työehtosopimusten noudattamisesta sekä tietysti varmistaa, että palkat maksetaan oikein ja ajallaan.

Palkanlaskenta on meidän alaamme. Tunnemme työlainsäädännön ja työehtosopimukset tarkalleen, joten voit luottaa siihen että pidämme huolta, että palkat lasketaan oikein. Palkanlaskennan ja henkilöstöhallinnon toimintojen osalta työtaakkasi helpottuu huomattavasti, kun työtuntien, lomapäivien ja poissaolojen täyttäminen järjestelmään onnistuu kätevästi puhelimella tai tietokoneella. Myös matka- ja kululaskut voit tehdä suoraan järjestelmäämme. Autamme sinua myös työsopimusten ja viranomaisilmoitusten laatimisessa sekä korvaushakemusten tekemisessä vakuutusyhtiölle ja Kelalle.

Lue lisää Noogan taloushallinnon palveluista, ota yhteyttä ja pyydä tarjous : Taloushallinto

Ota yhteyttä!

Monika Ahlskog
Puh: +358 50 4147 120
S-posti: monika.ahlskog@nooga.fi