Viivästyskorko tarkoittaa korkoa, joka kertyy erääntyneelle maksulle sen jälkeen, kun maksua ei ole suoritettu sovittuun määräaikaan mennessä. Viivästyskoron tarkoitus on kompensoida maksun viivästymisestä aiheutuvaa taloudellista haittaa ja kannustaa velallista maksamaan velka tai lasku ajoissa.

Viivästyskorkoa sovelletaan yleisesti kauppalaskuissa, kuluttajaluotoissa ja muissa maksusitoumuksissa. Maksun myöhästyessä velkojalla on oikeus periä viivästyskorkoa, vaikka siitä ei olisi erikseen sovittu, kunhan maksuehdot on ilmoitettu selkeästi.

Viivästyskoron määrä

Viivästyskoron taso määräytyy korkolain perusteella. Suomessa viivästyskorko on viitekorko + 8 prosenttiyksikköä. Viitekorkona käytetään Euroopan keskuspankin puolivuosittain vahvistamaa korkoa. Viivästyskorko tarkistetaan kaksi kertaa vuodessa (1.1. ja 1.7.).

Esimerkiksi: Jos viitekorko on 4 %, viivästyskorko on 4 % + 8 % = 12 % vuodessa.

Kuluttaja- ja yritystilanteet

• Kuluttajakaupassa viivästyskorkoa voidaan periä vasta muistutuksen jälkeen, ja korkoa ei saa määrätä laissa säädettyä enempää.
• Yritysten välisessä kaupassa viivästyskorkoa voidaan periä heti eräpäivän jälkeen, ja siitä voidaan sopia myös korkeampi korko, jos osapuolet niin sopivat.

Usein kysytyt kysymykset

Mikä on viivästyskorko?

Viivästyskorko on erääntyneelle maksulle kertyvä korko, joka kompensoi maksun viivästymisestä aiheutuvaa haittaa.

Kuinka paljon viivästyskorko on?

Viivästyskorko on Suomessa viitekorko + 8 prosenttiyksikköä. Korko tarkistetaan kaksi kertaa vuodessa.

Voiko viivästyskorkoa periä ilman sopimusta?

Kyllä, viivästyskorkoa voi periä ilman erillistä sopimusta, kunhan maksuehdot on ilmoitettu selkeästi ja eräpäivä on ylittynyt.